SUOMEKSI

THE WORLD MIRROR

The World Mirror on toimittaja Hanna Hirvosen ja runoilija-kääntäjä Shurouk Hammoudin yhteinen projekti. Keskiössä on käännösrunous, ja haastatteluissa kuullaan runoilijoita kahdesta kotimaasta, Suomesta ja Syyriasta. Suomenkielellä julkaistuja juttuja löytyy tältä sivulta sekä etusivulta. Hankkeen rahoitti Koneen Säätiö.

Uskallammeko katsoa toistemme sisimpään?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

POET’S IDENTITY CARD
runoilijoiden henkilökuvia

Aref Hamza kasvokuva

RUNOJA RAUNIOIDEN ALTA

Syyrian hallitus pyrkii hiljentämään vapaan sielun, hänen sanansa. Runoilija Aref Hamza pakeni kotimaasta. Hänen Syyriassa näkemänsä, kuulemansa ja kokemansa ei kuitenkaan ole jättänyt rauhaan. ”Hahmot, jotka ohjaavat minua runouden tiellä, elävät edelleen siellä kaukaisessa paikassa”, Hamza sanoo. Palkittu runoilija kirjoittaa – nykyisinkin – elämästä sodassa, raunioissa, paossa…

Äiti on kuollut / Vaimo ja lapset myös / Katto makaa maassa / Joistain kohdin koholla…

 

Aila Meriluoto 2017

KOKEMUKSIA KOHDALTA

”Ehdottoman yksilöllisyyteni läpi ja vain siten pystyn ilmaisemaan yleistä. Se ainakin on minun tavoitteeni”, kirjoittaa Aila Meriluoto Vaarallista kokea -päiväkirjateoksessaan. Meriluodon vuosikymmeniä jatkuneen uran kantava voima on jano toimia elämänsä ja oman aikansa tapahtumien todistajana.

 

Rami Zakaria kasvokuva

PÄÄTOIMITTAJA RUNON ASIALLA

Syyrialaisrunoilija Rami Zakaria kirjoittaa mieluiten hiljaisuudessa. Runoihinsa hän rakentaa pakopaikkoja ihmisille, jotka haluavat hetkeksi pois levottomasta todellisuudestamme. Zakarian esikoisteos julkaistiin tänä vuonna, mutta mies on runouden asialla laajemminkin; hän päätoimittaa lehteä, joka on arabiankielisen nykyrunouden äänenkannattaja.

 

Kosola 6

RELEVANTTI TARINA?

Susinukke Kosolan työn alla oleva kolmas kirja on ”hybridi, jota voi pitää runo- tai lyhytnovellikokoelmana mutta yhtä hyvin vaikkapa romaanina tai esseeteoksena.” Teos on tarina tarinoiden kertojista; mukana olevat konkreettiset tarinat Kosola keräsi Turun kaduilta, kouluilta ja busseista sekä omasta henkilöhistoriastaan ja sukulaisiltaan. Vaikka joku henkilö olisi mainittu sivulauseessa, kaikki konkretia perustuu runoilijan kuulemaan ja dokumentoimaan.

 

kansikuvaSoliman

SANOJA VERIPUTOUKSESTA

Syyrialaisrunoilija Soliman al-Sheikh Husain muistaa lapsuudestaan erityisen hyvin ne yöt, jotka hän vietti isänsä ystäväporukassa kuunnellen keskustelua sekä sitä, kun miehet lauloivat filosofisia lauluja. ”Kerran halusin itsekin kokeilla ja lauloin Mohammed ’Abd al-Wahhabin kappaletta. Muut kuuntelivat ja nauroivat.” Hetki oli merkityksellinen: ”Siitä hetkestä lähtien olen yrittänyt ymmärtää, mistä tässä maailmassa on kysymys”, runoilija sanoo.

 

Kristiina Wallin (8)

HENKISEN VAPAUDEN PUOLUSTAJA

Kristiina Wallinin kotona vierailijaa tervehtii, runoilijan lisäksi, runohevonen – ratsu, joka tavataan myös Wallinin esikoiskokoelmassa Kengitetyn eläimen jäljet. Runoissa hevonen laukkaa avaruudessa, mutta nyt eläin seisoo liikkumatta paikallaan olohuoneessa ja kuuntelee keskustelua herkeämättä…

 

SHAKE HEARTS
suomalaista ja syyrialaista runoutta

runobiisin_kuvitusideat (8)

KURKKASIN SINUSTA KUIN OVISILMÄSTÄ

”sinä elät / et siksi, että olisi pakko / mutta sitten huuruiseen ikkunaan painettu sormi / sulattaa pisteen lauseesi laitaan…” Muusikko Mia Skön esittää runoilija Susinukke Kosolan tekstin.

 

Raed Zeno 2013 (13)

PUOLIKUU

”Sisälläni ei ole sensuuria, enkä ajattele rajoitteita, kun kirjoitan. En voisi antaa tekstieni kärsiä niistä – tai tabuista myöskään. Minulle runous tulee ensin”, Aref Hamza sanoo. Vaikka runoilija on paennut Saksaan kotimaastaan Syyriasta, sota on edelleen hänen teksteissään vahvasti mukana.

 

IMG_2083

ET OLE YKSIN

Syyrialaisrunoilija Aref Hamzan runot ovat usein teräviä kuvia raakuuksista – niin teräviä, etteivät ne jätä lukijankaan mieltä rauhaan. ”Elin rankkoja aikoja diktatuurin alaisena – elin pakolaisena myös kotimaassani Syyriassa. Vie aikaa löytää elämäntapa, joka on vapaa tuskasta, jota kirjoitan ja jolla satutan lukijoitani.”

 

Raed Zeno 2013 (9)

LAPSUUS

Aref Hamza muistaa lapsuudestaan vain vähän. ”Olin enemmän kadulla kuin kotona”, hän sanoo. 6-vuotiaana Aref joutui leikkaukseen ja valmistelevassa koulussa, teini-ikäisenä, hän kirjoitti runon katoavasta Palestiinasta. Lue Hamzan runo Lapsuus, joka on kirjoitettu kesäkuussa 2003.

 

Raed Zeno 2013 (18)

VAURIO

”Jokainen kirjoittamani runo on lähellä sydäntäni, kun kirjoitan sen. Sen jälkeen, kun olen julkaissut runon lehdessä tai kirjassa, se etääntyy minusta – suhteemme muuttuu neutraalimmaksi”, syyrialaisrunoilija Aref Hamza sanoo. Lue runo Hamzan kokoelmasta Kuin tarvitsevan kädet, vuodelta 2007.

 

Raed Zeno 2013 (16)

KAIPAUKSEN MÄÄRITELMÄ

Syyrialaisrunoilija Aref Hamza tuntee olevansa ensisijaisesti runouden lukija. ”Myös kirjoittaessani tunnen lukijan sisälläni – hänen valtavan uteliaisuutensa sekä voimansa poistaa ja lisätä omaa maailmaansa tekstiin. Tunnen lukijan katsovan minua, runoilijaa.” Mutta kuinka Hamza määritteli kaipauksen?

 

Raed Zeno 2013 (8)

HIRVIÖT

“Kirves itkee sinussa / Se joka -selässäsi oleva- / On iskenyt sydämesi kahtia / Ja pirstonut kolme kylkiluuta…” Kirjoitti Aref Hamza elokuussa 2004. Sota on aina ollut mukana syyrialaisrunoilijan teksteissä.

 

Raed Zeno 2013 (15)

ENNEN SOTAANLÄHTÖÄSI

Kun Aref Hamza saa runon valmiiksi, hän haluaa olla yksin ja lähteä ulos. ”Tunnen suunnatonta tarvetta juosta. Jos jäisin taloon runoni kanssa, tuntisin sen loukkaavan yksinäisyyttäni”, runoilija sanoo. Lue teksti, joka kuvaa runominän ajatuksia ennen sotilaan lähtöä.

 

Raed Zeno 2013 (14)

SUURI VERITAHRA

Aref Hamza halusi romaanikirjailijaksi. Toisaalta hän ei ihmettele sitä, että hänestä tulikin runoilija: ”Kun elää Syyrian kaltaisessa paikassa, jossa näkee jatkuvasti epäoikeudenmukaisuutta, tuskaa, köyhyyttä ja naisiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä, tie runoilijaksi näyttäytyy selvänä.”

 

Kypros 481

MERI

”Pienenä poikana / En nähnyt merta /En ihaillut sitä…”, kirjoittaa syyrialaisrunoilija Aref Hamza. Hänen tekstejään on käännetty englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, turkiksi ja kurdiksi – ja nyt Kosmissa myös suomeksi! Lue runo Hamzan esikoisteoksesta Elämä tarkka-ampujan varjossa, vuodelta 2000.

 

kesä_2010_3 109

”En minä vielä ole lopettanut…”

”Ylipäänsä en tahtoisi vielä kuolla, vaikka kaikkinainen raihnaus oireilee jonkinlaista lopun loppua – ei kai halua elää kasviksena, ilman ilmaisukykyä, ajattelukykyä. Mutta vielä minä ilmaisen. Vielä minä ajattelen. Vielä kesä on olemassa, huikaisevampana kuin koskaan”, kirjoitti Aila Meriluoto 2. kesäkuuta 1992.

Nämä mietteet on julkaistu päiväkirjateoksessa Tältä kohtaa (Siltala, 2010). Näiden mietteiden pohjalta syntyi myös runo…

 

kesä_2010_3 147

RUNO YKSINÄISYYDESTÄ

Aila Meriluodon elämää on leimannyt pysyvän ja tasa-arvoisen parisuhteen etsiminen. Se löytyi kauppatieteiden professori Jouko Paakkasen kanssa. Mies oli älykäs ja yhtä aikaa tarpeeksi solmussa Meriluodon makuun. Pariskunta avioitui ja eli yhdessä yli kaksikymmentä vuotta. Paakkanen kuoli vuonna 2004, ja Meriluoto kirjoitti yksinäisyydestä runoteoksen Miehen muotoinen aukko. Lue runo Meriluodon 14. kokoelmasta.

 

kesä_2010_3 140

PIEKSÄMÄKI

”Olen kirjoittanut taas runoja. Tai ehkä vain kokenut niitä, vanhojakin, sillä tavoin että uusi runokirja alkaa häämöttää. Tästä tulee hyvin yksinkertainen ja ymmärrettävä kirja”, Aila Meriluoto kirjoittaa 18. toukokuuta 1972 Vaarallista kokea -päiväkirjateoksessaan. Tuloillaan on Elämästä -runokokoelma, jossa runoilija liikkuu esimerkiksi lapsuutensa maisemissa Pieksämäellä.

Voikukat yhä vahvoja (valtasivat koko pihanurmikon),
Pyhityn vesi kirkasta.
Vuonan 2005 aletaan kuolla nälkään,
olen silloin kahdeksankymmenenyhden, meriluodot elävät vanhoiksi…

 

kesä_2010_3 100

MÖKILLÄ MERILUODON KANSSA

”Vanhana on vapaa ymmärtämään uutta. Ehkä se tapahtuu aivoissa, jotka irtautuvat entisistä totutuista radoistaan. Tämä on komea uusi kokemus mutta pystyykö sitä enää ilmaisemaan. Ilmaisu on helvetin tärkeää, koko elämäni ajan olen tavoitellut ilmaisua”, Aila Meriluoto kirjoittaa Tältä kohtaa -päiväkirjateoksessa 23. heinäkuuta 2000. Tämän jälkeen Meriluodolta on julkaistu kolme runoteosta. Lue runo kirjasta Kimeä metsä, vuodelta 2002.

 

kesä_2010 035

MERILUODON KIMEÄ METSÄ

Aila Meriluoto elää saamansa tilanteet syvästi aistien, ja kirjoittamisen kantava voima on aina ollut halu ilmaista koettu myös muille. Kimeä metsä -teoksessa Meriluoto aistii lähiympäristöä Pieksämäellä. Kirjailijan nuorena kokema sota ei koskaan poistunut ajatuksista; runoissakin puut kaatuilevat, mutta eivät  sentään talon päälle.

 

Ailan kirjat (7)

TODISTUS

”Mutta ainakin yksi väkevästi positiivinen elämys minulla on ollut. Se oli runo josta sain tyydytystä pitkästä aikaa. Runo jota oli hauska kirjoittaa. Joka itse syntyi. En tarkoita että se olisi hyvä runo. Ei minulla ole edes tarvetta ruveta sitä siinä mielessä tarkastelemaan. Tapahtuminen oli riittävä. Ja runokirja tulee sittenkin tänä syksynä, jo viikon parin päästä”, Meriluoto kirjoittaa 27. lokakuuta 1969 Vaarallista kokea -päiväkirjateoksessa. Käsillä on Silmämitta, josta löytyy runo Todistus.

 

kesä_2010_3 087

HYVÄSTI

Hajamieliset kaiut, rakkaani: / unohtivat sanotut sanat, / toistavat omiaan…” Kirjailija Aila Meriluoto asui Ruotsissa vuodet 1962-1974. Aika oli runojen kannalta tuotteliasta; Meriluoto kirjoitti Ruotsissa neljä kokoelmaa, joista yksi oli vuonna 1965 julkaistu Tuoddaris. Lue kirjan runo Hyvästi.

 

metsa5_Daria_Gatska

MAAMME

Aila Meriluodon runokokoelma Portaat vuodelta 1961 aiheutti kirjoittajalleen kipuilua: ”Nyt olen jättänyt käsikirjoituksen WSOY:lle, sanoutunut irti koko tappelusta. Sillä tappelua se oli: painin runon kanssa runon jälkeen, heitin niitä yli laidan ja olin joka kerta yhä vapautuneempi. Ja kun oli uskaltanut luopua (keltään en kysynyt neuvoa), tuli uuttakin.” (kommentti teoksesta Vaarallista kokea, päivätty 16.9.1961). Kirjan runossa Maamme Suomen luonto näyttäytyy katalana.

 

Paita_kuva

PAITA

Unilla on aina ollut osuutensa Aila Meriluodon runoissa. Ja aina, kun kirjailija on voinut todeta, että ”On kaikki mahdollisuudet, sisäisesti. On ikään kuin valmiusasemissa.” (ote kirjasta Vaarallista kokea, päivätty 24.10.1961), elämä on näyttäytynyt, myös valveilla ollessa, hyvänä. Sellaisena, että saattaa saada runon.

 

Kypros 180

KIVINEN JUMALA

Aila Meriluoto kokee runon syntytilanteen runon saamiseksi. Hetki on arvokas, toisinaan juhlallinen. Runo vaatii tullakseen jonkin sykäyksen; Kivinen jumala lähti rullaamaan nuoren kirjailijan mielessä Helsingin pommituksen jälkeen, vuonna 1944. Silloin Meriluoto näki joukoittain ihmisiä kömpivän ulos suojistaan, kellareista, porttikäytävistä…

 

kreikka wordpressiin

SEKOITUS

”Toivon runojeni olevan taivas ihmisille, jotka etsivät levollisuutta maailmoista, jotka ovat erilaisia kuin tämä rauhaton todellisuutemme”, Etelä-Koreassa asuva syyrialaisrunoilija Rami Zakaria luonnehtii.

 

metsa2_Daria_Gatska

NAURUA JA MONTTUJA

Rami Zakaria kokee, että Etelä-Koreassa hänellä on sananvapaus. ”Tunnen olevani vapaa uskonnollisista, etnisistä ja sosiaalisista rajoitteista – ja sen tähden onnekas. Sain vapauden asteittain ja tahattomasti, mutta tänä päivänä näen sen välttämättömyytenä, jota ilman en voisi kirjailijana toimia”, syyrialaisrunoilija sanoo. Lue Zakarian salamarunoja.

 

11 wordpressiin

PAKENEVAN MIEHEN PIIRTEET

Rami Zakaria pohtii, että suuri osa hänen uusimmista runoistaan ei ole onnellisista hetkistä peräisin. Hän kirjoitti hiljattain esimerkiksi runon nimeltä Pakenevan miehen piirteet, johon hän on tyytyväinen runoilijana, mutta joka samalla kuvastaa runojen muuttumista melankolisempaan suuntaan.

…Vanha mies kertoi minulle
Pommin tippuneen paikalle
Jolla olen nyt…

Runoa kuvittaa syyrialaistaiteilija Raed Zenon maalaus.

 

Maailma

MAAILMA

Sinun on nähtävä vaivaa ymmärtääksesi
Kuinka katala tämä maailma on
Mutta tarvitset lyhyen muistin
Ja joitakin myyttejä
Jotka on valeltu hunajalla
Voidaksesi sanoa
Maailma on edelleen kunnossa…

 

hiekkatie

VANHAT KUVAT

”Minulle runous on esteettinen tarve ja psykiatrista terapiaa. Vaikka runous on peräisin todellisesta maailmasta, se on rinnakkainen ja itsenäinen maailmansa, jossa puhutaan eri kieltä. Runoudessa on omat sääntönsä”, syyrialaisrunoilija Rami Zakaria luonnehtii runouden merkitystä ja kirjoittaa seuraavaa…

 

siirtyma

SIIRTYMÄ

…Myös isoisäni pelkäsi kuivuutta / Mutta ainakin hän luotti mulperipuuhun / Halasi sitä / Aina jos se tunsi syyllisyyttä / Isä taas, hän pitää matkustamisesta / Sillä hän ei nuorena juuri matkustanut…” Kun Rami Zakaria kirjoittaa, muu maailma katoaa hänen ympäriltään. ”En tunne maailmaa ympärilläni – runous valtaa aistini kokonaan”, hän sanoo. Seuraavan runon parissa tulee lukijallekin jano.

 

kreikka 2 wordpressiin

TUOLLA…TÄÄLLÄ

Rami Zakarian aloittaessa runon kirjoittamisen hänestä tuntuu siltä kuin hän sukeltaisi. ”Runoon meno on nopeaa ja yllätyksellistä, mutta runosta poistuminen on asteittaista”, syyrialaisrunoilija kuvailee kirjoitusprosessia. Runon valmistuttua sen sanat jäävät kaikumaan kirjoittajansa mieleen.

 

jalleen_pelko

JÄLLEEN PELKO

Vaikka runoilija Rami Zakaria muutti pois Syyriasta ennen sotaa, kotimaan tragedia vaikuttaa myös hänen teksteihinsä.

”…Olen jättänyt joen ja virtauksen
Maannut rähmälläni
Huolehtivien uloshengitys kuivattaa minut
En tahdo enää puolustautua valaita vastaan
Joten rentoudu
Kirottu ruumis…”

 

Olet valittu KUVA

OLET VALITTU

Olet valittu / Mene joelle / Vaan älä juo / Tee mitä vain tahdot /Laululla joka mielessäsi viipyy…” Näin kirjoittaa nykyisin Etelä-Korean Soulissa asuva syyrialaisrunoilija Rami Zakaria. Olemme haastatelleet hänet Kosmiin, mutta julkaisemme ensin runoilijan tekstejä. Tapahtukoon ensikohtaaminen Zakarian kanssa runouden kautta!

 

 

ainoa tapa

”ainoa tapa tienata rehellisesti…”

”Kun saan jakaa runoni parille kymmenelle ihmiselle – ja kun joku ymmärtää – se riittää tyydyttämään jakamisen tarpeen. Sitten haluan taas keskittyä kirjoittamaan”, Susinukke Kosola sanoo. Hänellä ei ole tarvetta olla mahdollisimman luettu. ”Paitsi tietenkin siinä mielessä, että koen kirjojeni olevan poliittisesti tärkeitä.” Lue runo kirjasta Avaruuskissojen leikkikalu.

 

Jollekin

JOLLEKIN

”Kirjoittaminen on omien ajatusteni jäsentämistä. Ja kun jäsennän itseäni, jäsennän maailmaa. Ja miksi teen sitä – siksi, että se on tosi hauskaa! Mutta toisaalta kirjoittaminen on minulle lähes pakonomaista, elinehto. Ahdistun, jos en tee sitä”, runoilija Susinukke Kosola sanoo. Seuraavan runon hän kirjoitti jollekin.

 

IMG_5172

KURKKASIN SINUSTA KUIN OVISILMÄSTÄ

sinä elät, / et siksi, että olisi pakko mutta sitten / huuruiseen ikkunaan painettu sormi sulattaa pisteen / lauseesi laitaan / kurkkaat siitä kuin ovisilmästä juhliin, joihin / sinua ei ole kutsuttu…” Lue Susinukke Kosolan hyytävä runo kirjasta Avaruuskissojen leikkikalu.

 

Gemmayzeh (2)

VAELTELEMASSA RUNOILIJA
KRISTIINA WALLININ KANSSA

”Tämä kaupunki on vieras. Eilen eksyimme kahdeksan kertaa, kerta kerran jälkeen paremmin. Illalla kadut pingottuivat kuin kuparilanka. Tapasimme naisen, jonka vatsassa kasvoi trooppinen puutarha…”

 

IMG_5313

FINALISTIN KYNÄSTÄ

Runoilija Kristiina Wallin on yksi Einari Vuorela -runopalkinnon finalisteista. Kolmen vuoden välein jaettavaa palkintoa tavoittelee Wallinin surun kirja, Valon paino (2016). ”Kirjassa ollaan saaressa, vaikkei lapsuuden maisemani ollut saari. Tarvitsin saaren surun, hätäännyksen ja yksinäisyyden tunteen kuvaamiseen, eli siihen, että teksti on tunnetasolla totta” Wallin sanoo. Lue runo Valon painosta.

 

metsa6_Daria_Gatska

METSÄT MEISSÄ

Kristiina Wallinin runoissa yllätyksellisempi todellisuus ilmestyy usein sen järjestyksen sekaan, johon olemmetottuneet. Luonto puskee varoittamatta esiin paikoissa, joissa yleensä näemme rakennettua ympäristöä. Myös ihmisissä piilee jännittäviä puolia.

 

IMG_5140

HITAASTI KULKIEN

Rauha, rauhoittuminen, hiljaisuus, hitaasti kulkeminen ja paikallaan olo ovat keskeisiä Kristiina Wallinin teksteissä. ”Kaiken kaikkiaan runoudessa tärkeää on, että se on hidasta ja hiljaista puhetta – vastaisku hektiselle ja suorittavalle maailmalle. Se ajatus on runouteni ytimessä”, Wallin luonnehtii.

 

metsa9_Daria_Gatska

ÄÄRI

”Tilallisuus on minulle tärkeää. Kun kirjoitan, kuvittelen usein, että sanoja tipahtelee huoneeseen, kaupunkiin, pellonlaitaan tai johonkin muuhun tilaan tai maisemaan. Moni teksti saa alkunsa sillä tavalla,” runoilija Kristiina Wallin sanoo. Mutta millainen paikka hänen maailmassaan on ääri?

 

metsa4_Daria_Gatska

MILTÄ VANHAKSI TULEMINEN TUNTUU?

Kristiina Wallin pohtii vuonna 2012 Kaikki metrit ja puut -teoksessa julkaistussa runossa, miltä vanhaksi tuleminen tuntuu – keskellä luontoa. ”…Pitää löytää kivi, jonka päällä voi istua. Pitää houkutella odottaminen ruumiiseen, olla jäkäläruumis, puolukkaruumis…”

 

metsa10_Daria_Gatska

SURUN RUNO

Kristiina Wallin kirjoitti Valon painoa neljän vuoden ajan. Runoilija ei muista ensimmäisten versioiden kirjoittamisesta oikeastaan mitään. Isä oli kuollut, ja kirjoittaminen oli Wallinin tapa käsitellä surua. Lue runo Valon painosta, joka on tällä hetkellä ehdolla Einari Vuorela -runopalkinnon saajaksi.

 

kreikka 5 wordpressiin

ERILAISTA HILJAISUUTTA NYT JA ENNEN

”hiljaisuudesta tuli uusi arkkitehtoninen kerros,
uudenlaiset käytävät ja torit
emme enää koskettaneet toisiamme,
pohjaeläimet jäätyivät aaltoihin…”

Ote Kristiina Wallinin runosta, kirjasta Kaikki metrit ja puut, 2012.

 

6 wordpressiin

RUNOJA KADUISTA

”Muualla kunnioitetaan luovuutta ja runoilijat voivat ilmaista itseään vapaasti”, Soliman al-Sheikh Husain vertailee Syyriassa asuvien ja maasta lähteneiden työtä. ”Syyriassa tuska ja menetys ovat tulleet osaksi kulttuurisia ja runollisia tekstejä ylipäätään,” runoilija jatkaa. Menetys piirtyy myös runoihin kaduista.

 

10 worpressiin

RUNOJA DAMASKOKSESTA

Syyrialaisrunoilija Soliman al-Sheikh Husainin teksteistä aistii ikävän; runoilija ikävöi Damaskosta sellaisena kuin pääkaupunki oli ennen sotaa: ”Ajattelen matkustaessani Damaskokseen / että vieläkö tuo jasmiini / jonka tuoksussa / kylvin joka aamu / suo minulle kukkiaan…

 

kreikka 4 wordpressiin

YKSIN RUNOISSA

Yksin
seisoin tänään meren äärellä
vaikutuin siitä yhä enemmän
ja melkein syleilin sitä
mutta se pakeni minua
häveten yksinäisyyttäni

Runo Soliman al-Sheikh Husain, 2016-2017.
Käännös arabiasta Sari Kuustola, 2017.

 

kysymyksia

KYSYMYKSIÄ

Viimeisimmät kuusi vuotta ovat vaikuttaneet syyrialaisrunoilija Soliman al-Sheikh Husainin runoihin voimakkaasti. ”Ennen runoni olivat pitkiä ja täynnä kielikuvia. Nykyisin intensiivisyys ja ytimekkyys sanojen käytössä ovat minulle tärkeitä”, runoilija sanoo. Linkin takaa löytyviin runoihin sisältyy monta kysymystä.

 

Runoja piemeydesta pieni

RUNOJA PIMEYDESTÄ

Ruumiissani jäljellä olevat askeleet
eivät riitä saapumaan luoksesi

Runo Soliman al-Sheikh Husain.
Käännös arabiasta Sari Kuustola.

 

Libanon sisallissodan jaljet (12)

RUNOJA AJASTA

Oi aika jonka tuulet paiskasivat ikkunaani vasten / olen antanut rakkaani kannettavaksesi kauan sitten / ikkunani on auki / mutta sinä palaat sen luo yksin. Lue syyrialaisrunoilija Soliman al-Sheikh Husainin runoja ajasta ja ajan kulusta.

 

vuori

RUNOJA HALUAMISESTA

Lainaa minulle turvallinen hetki
niin annan sinulle kyyneleet
jotka on ripustettu ikuisiksi ajoiksi
sydämen sopukoihin

Runo Soliman al-Sheikh Husain, 2016-2017.
Käännös arabiasta Sari Kuustola, 2017.

 

sadekuva

RUNOJA SATEESTA

On olemassa lämpö
jota edes aurinko
ei kykene
minulle antamaan

Runo Soliman al-Sheikh Husain.
Käännös arabiasta Sari Kuustola.

 

horror

KENELLE KIRJOITAN? IHMISRAUNIOILLE.

En ole kirjoittanut hyvinvoivalle sivistyneistölle / en kuninkaalle, prinssille enkä mahtipontiselle hallitsijalle / olen kirjoittanut mitättömälle ihmiselle…” Helsingissä asuva syyrialaisrunoilija Samara Alkafagi paljastaa runossaan, kenelle hän kirjoittaa.

 

 

LOUD VOICES
klassikkorunoilijoita ja runoutta Syyriasta

al-Maghout

MOHAMMAD AL-MAGHOUT (1934-2006)

Mohammad al-Maghout on proosarunouden edelläkävijöitä arabiankielisissä maissa. Hän on myös romaanikirjailija ja sanomalehden perustaja. Julkaisemme suomennettuja otteita hänen järjestyksessään toisesta runokokoelmasta, Miljoonien seinien huone, vuodelta 1960. ”…He antoivat maitojauheen / Mutta veivät lapsuuden / Antoivat kemialliset lannoitteet / Mutta veivät kevään…

 

Saneea Saleh

SANEEA SALEH (1935-1985)

On tähtiä
Tomua
Mutaa
Palatseja ja mökkejä
Kaikkea on
Paitsi niin kutsuttua oikeutta

Saneea Saleh on syyrialainen kirjailija, joka on palkittu sekä runoistaan että novelleistaan. Milla Selin suomensi otteita Salehin vuonna 1980 julkaistusta teoksesta Runoja.

 

al-Saleh al-Husain

RIAD AL-SALEH AL-HUSAIN (1954-1982)

”…Kyyneleesi kuivaamme
Kuivilla huulillamme
Aina raivaamme sinulle polut
Emme anna sinun kadota
Kuin laulu aavikolla”,

kirjoitti runoilija kotimaalleen vuonna 1982. Runo on julkaistu alkuperäiskielellä, arabiaksi, teoksessa Selkeä kuin vesi, puhdas kuin luoti. Milla Selin suomensi runon Kosmiin.

 

Adonis

ADONIS (1930 – )

Syyrialaisrunoilija Adonis on kirjoittanut yli kaksikymmentä runokokoelmaa ja voittanut mittavan määrän palkintoja. Hän on myös onnistunut välittämään arabialaista runoutta maailmalle; hänen työtään on käännetty ainakin kolmelletoista kielelle. Kosmissa tarjoilemme kaksi suomennettua runoa tämän runouden jättiläisen esikoiskokoelmasta.

 

Qabbani

NIZAR QABBANI (1923-1998)

Loud Voices -sarjassa esitellään merkittävimpiä syyrialaisrunoilijoita kautta aikojen. Klikkaa ja lue miehestä, joka oli lakimies, diplomaatti ja runoilija tämän otteen takana:

Kun kuu syntyy idässä
ja valkoiset katot torkahtavat
kukkaterttujen alla
ihmiset lähtevät tavernoista
ja vaeltavat joukkoina
tapaamaan kuuta

(suom. Sari Kuustola, 2017)

 

 

SPOTLIGHT
puhetta uusista runokokoelmista

Narin Derky KUVA

”OLEN ITSEKIN KUIN POMERANSSI”

Syyrialaisrunoilija Narin Derky kirjoitti ensimmäisen runokokoelmansa Pomeranssi aikana, jolloin kuolema tuli osaksi jokaisen syyrialaisen elämää. Runoilijan nykyinen kotikaupunki, Montreal, jätti osaltaan jälkensä teokseen. Kysyimme runoilijalta hiljattain julkaistusta teoksesta ja sen synnystä.

 

kasvokuva_Heini_Lehvaslaiho

ARKINEN MAAILMA OSINA

Matti Kangaskosken Pääkalloneuvottelut tutkii ihmistä mielen ja ruumiin toimintojen kautta. Teos on kirjoittajansa toinen runokirja. ”Runoudella on mahdollisuus nimetä jotain todellisuudesta ja tuottaa kestäviä oivalluksia,” Kangaskoski luonnehtii.  Hänen kirjansa tarkastelee esimerkiksi ristiriitaa siitä, miten jokin asia voi hetkessä olla kaikkein tärkein – mutta pidemmässä katsannossa jopa mitätön.

 

kuvaSIVULLE

”RUNOUS VALITSI MINUT”

“Kauneinta elämässäni on ollut se, kun sain astua esiin runoilijana, joka on julkaissut omat sanansa”, syyrialaisrunoilija Farkad al-Salloum sanoo. Hänen esikoisteoksensa Olen juuri sitoutunut elämään pitää sisällään kotimaassa käytävää sotaa mutta myös elämäniloa. Lue haastattelu ja ote esikoisesta.

 

Kasvokuva

KÄSITTÄMÄTTÖMÄN ÄÄRELLÄ

Maria Matinmikon Värit on kolmiosaisen kokonaisuuden viimeinen osa. Kirja julkaistiin helmikuussa, ja nykyisin runoilija katsoo omaa teostaan hämmästellen, jopa oudoksuen. ”Kirjoittaminen otti esineen muodon, jonka kautta se kommunikoi maailman kanssa, näyttäytyy jokaiselle tietoisuudelle omalla tavallaan. Se on hyvin erikoinen tunne”, Matinmikko sanoo.

 

17410447_860174214121887_299791262_n

”SOTA TARTUTTI RUNOIHINI
KAAOKSEN LÖYHKÄN”

Liza Khudr kertoo, että hänen toisen runokokoelmansa pääosassa ovat kotimaa Syyrian naiset, jotka elävät kaikenlaisen hyörinän, kapinoinnin sekä surun keskellä – samoin kuin runoilija itsekin. ”Sota tartutti kaaoksen löyhkän runoihini”, Khudr toteaa.

 

Ima_Aikio_kuva_Áilu Arianaick

KOLMIKIELINEN RUNOTEOS VEI MAAILMALLE

Saamelaisrunoilija Inger-Mari Aikio muutti takaisin kotiin Pulmankijärvelle ja alkoi elää taas täyttä elämää. Koti-ikkunasta näkyvä luonto on läsnä kaikissa teoksissa. Kolmikielinen runoteos Roađđi syntyi perulaisen ja meksikolainen runoilijan innoittama ja avasi tien Etelä-Amerikkaan.

Miksi kirjoitat runoja, Ingermari Aikio? kysyimme Spotlight-haastattelussa. ”En tykkää puhua liikaa, pidän hiljaisuudesta. Siksi runous ja varsinkin lyhyet haikumaiset runot ovat eniten minua”, runoilija vastasi.

 

Abd Alhady (1)

KOKOELMA ISÄN ELÄMÄSTÄ

”En tiedä, olenko sama ihminen ennen kokoelman kirjoittamista ja sen jälkeen. Tiedän vain, että mielelläni karsin sielustani pois ylimääräisen ja kuuntelen sitä tarkasti. Sisältäni löytyy uusia runouden maita sieltä täältä, ne odottavat tulevansa kirjoitetuiksi.” – Marokkolaisrunoilija Abd al-Hady Rawdy.

 

Deema Mahmoud pic 2

HULLU – JOS EI SAA RUNOILLA

Kun runoilija Deema Mahmoud julkaisee uuden kirjan, hänen sisällään kirkuu kaksi tunnetta: ilo tavoitteen toteutumisesta ja ahdistus siitä, miten kirjallisuuspiirit ja lukijat reagoivat. Mahmoudin viimeisin runokokoelma, Kiusoittelen horisonttia viulullani, ilmestyi vuonna 2017. Se sisältää runon Perhonen, jonka Mahmoud halusi jakaa Kosmin lukijoiden kanssa.

 

 

WINDOWS ja SPECIAL CASES
kurkistuksia runoprokkiksiin ja -ilmiöihin

Tommi Parkko

RUNOAKTIIVI LIIKKEELLÄ

Tommi Parkko on runoaktiivi, joka tekee runouden eteen muutakin kuin lukee ja kirjoittaa sitä. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna hän istui bussin rattiin ja kyyditsi runoilijajoukkoa ympäri Suomen – tarkoituksena viedä runoutta uusille yleisöille. Lue reportaasi runoaktivismista Suomessa.

 

Alkafagi 1

RUNOJA KAHDESTA KOTIKAUPUNGISTA

”Kaupunkeihin liittyy intohimoa ja polttavaa kaipausta / niiden katuja ja valoja kohtaan / voi tuntea rakkautta ja hurmiota…”, kirjoittaa Samara Alkafagi. Hän on helsinkiläistynyt syyrialaisnainen, joka työstää tällä hetkellä ensimmäistä runoteostaan. Runoissa liikutaan entisessä ja nykyisessä kotikaupungissa, Damaskoksessa ja Helsingissä.

 

Deema Mahmoud pic 1

RUNOUDEN ÄÄNI EGYPTISSÄ

Egyptiläisrunoilija Deema Mahmoud esittää arabialaista runoutta sosiaalisessa mediassa SoundCloud- ja YouTube-kanavilla. Mahmoud kuvailee projektia siemeneksi, joka on vasta etsimässä muotoaan. Yksi asia on kuitenkin ollut selvä alusta saakka: runoilija valitsee esitettäväkseen vain tekstejä, jotka hän kokee yhtä vahvasti kuin omat runonsa.

Syyrialaisrunoilija Shurouk Hammoud haastatteli Mahmoudin Kosmiin. Miltä itsellesi tärkeiden runojen esittäminen tuntuu, Deema Mahmoud?

”…Joskus minusta tuntuu, että minä ja tekstit vaihtelemme rooleja: olemme vuorotellen keinussa ja antamassa vauhtia…”

 

Deeman runo

SIKIÖN TULEMINEN

Deema Mahmoud sanoo kirjoittavansa runoja, koska ”ainoa asia, joka saisi pääni enemmän sekaisin kuin kirjoittaminen, olisi se, etten kirjoittaisi”. Mahmoud halusi antaa myös oman, alun perin arabiankielisen, sittemmin englanniksi käännetyn runonsa julkaistavaksi Kosmissa.

 

talouskriisi_kansi

RAHAPULA VASTAAN KIRJOITETTU SANA

Talouskriisi koskettaa lähes koko maailmaa. Mutta miten se vaikuttaa kirjoittamiseen ja kirjallisuuden julkaisemiseen? Syyriassa sananvapaudestaan taisteleva Tawfika Khador ja Suomessa kapinallisuuden perään kuuluttava Jyrki Vainonen kertovat.

 

support poetry (1)

KAIROSSA KASVAA RUNOPUU

Egyptissä runoudella ei mene hyvin, sillä kustantamot eivät juurikaan julkaise runoutta ja lukijat ovat harvassa. Runoilija Abir Abd al-Aziz päätti puuttua tilanteeseen mittavalla kampanjalla: tänä vuonna hän avaa  joka kuun alussa uuden tempauksen, jonka tarkoituksena on saattaa runoja egyptiläisten mieliin. Kaikki alkoi runopuusta…